torstai 30. syyskuuta 2010

Valelääkäri

Häiriinnyn kovasti tästä valelääkärikohusta, joka on taas noussut otsikoihin. Heppu saa suomalaisten sympatiat puolelleen, ainakin IL:n ja HS:n keskustelupalstojen perusteella. Monen mielestä tämä nuori varastomies on reipas ja fiksu, kun keksi näin nokkelasti hoitaa holtittomasta rahankäytöstään seuranneet megaulosotot. Lisäksi tämä näemmä todistaa, että lääkärin homma on niin helppoa, että sitä voi tehdä ihan hyvin ilman koulutustakin, koska mitään vakavia hoitovirheitä ei ole sattunut. Suoraan lääkikseenkin hepun pitäisi päästä, koska on jo osoittanut osaamisensa. ARGH.

En väitä, että lääkärin työ olisi mitenkään mahdottoman vaikeaa. Se on lähinnä erilaisten loogisten algoritmien hallitsemista ja oikeiden synteesien tekemistä annetuista lähtötiedoista. Paljon pitää muistaa erilaisia yksityiskohtia, koska tauteja on niin paljon. Lisäksi yksilöiden varianssi sekoittaa pakkaa. Mutta loppujen lopuksi työ muistuttaa aika paljon vaikkapa jonkun ATK-tukihenkilön hommaa. Ainoa ero siihen on se, että kohde kokee&tuntee itse ja haluaa ymmärtää mitä tapahtuu - ilman pidemmälle kehittynyttä AI:ta, tämä on ATK-tukihenkilöllä edessä vasta muutaman sadan vuoden päästä. Lisäksi ihmisiä harmittaa vähemmän, jos esim. tulostin ei toimi, verrattuna tilanteeseen jossa vaikkapa sydän ei toimi, kun joku pikku mittaustuloksen heitto osoittautuikin törkeän tärkeäksi, vaikka alkuun ajateltiin, että ei sillä ole väliä. Anyways, näitä tapahtuu molemmilla aloilla ja vaikka olisi koulutetut ihmiset sähläämässä. Molemmilla odottelu ja boottaminen ovat aina ne ekat jutut jotka tehdään oli vaiva mikä tahansa.

Olen itsekin sählännyt varmasti potilaiden kanssa aika paljon. Mutta ihan tuurilla en koskaan vedä diagnooseja kasaan. En rehellisesti usko, että potilas suoraan hyötyy siitä, että mä osaan vaikka T-solureseptorin rekombinaation aika detaljitasolla ulkomuistista. Sen tasoista juttua meille lääkiksessä jankutettiin ihan vakavalla naamalla. Se kuitenkin hyödyttää potilasta, että sen myötä mä tajuan, kuinka stanan monimutkaisen koneen kanssa tässä puuhastellaan. Se laittaa lääkärin nöyräksi ja toivottavasti sitä myöten myös varovaisemmaksi.

Hassu yksityiskohta poimittuna Fimnetin keskustelupalstalta (vaikka mä en saisi siellä käydäkään...): joku kollega oli sitten joutunut extranakkina tarkastamaan niitä valelääkärin potilasasiakirjamerkintöjä. Oli saanut nauruhepulin, kun jossakin vaiheessa jokaisen tekstin loppuun oli alkanut ilmestyä perinteinen lääkärin cover-my-ass klausuuli: "Jos vaiva jatkuu, niin on otettava uusi yhteys." (mulla toi on degeneroitunut päivytyksessä seuraavaan kammotukseen: tarv. uusi yht.) Valelääkärin kohdalla klausuulissa vain oli kiva pikkulisä lopussa: "... on otettava yhteyttä LÄÄKÄRIIN." Niin, eihän ne potilaat vielä olleet lääkärissä, joten toi oli aika osuva.

Hassua, miten kukaan ei vieläkään ole älähtänyt siitä, että tää heppu on rikkonut aika monen sadan ihmisen perustavanlaatuista intimiteettisuojaa rahallisen hyödyn saamiseksi. Jos minä koulutettuna lääkärinä tutustun potilastietoihin, jonka hoitoon en ole osallistunut, voin saada syytteen. Tää heppu ei saa mitään syytettä!

torstai 23. syyskuuta 2010

Nojoo, nyt alkaa vaikuttaa v-kirjan välttelyltä tää homma

V-kirjan kirjoittaminen on sanalla sanoen vmäistä. Olen keksinyt innovatiivisia tapoja vältellä sitä, osallistun mm. nykyään aktiivisesti Fimnet-keskustelupalstan huru-ukkojen (joiden ainoa yhdistävä tekijä on Valviran tunnistenumero, ent. SV-numero) kanssa edellisen postauksen aiheesta vääntämiseen. Ei kannattaisi, nousee verenpaine ja oma cv-riski nousee huimasti.

Tälle tasolle sitä sitten degeneroituu klo 00.30, kun v-kirjaa on kirjoitettu 0 sanaa tänään:

"Yhtenä kommenttina evoluution pohjalta perusteltuun ravintoon:

Evoluutio tarkoittaa kehitystä, eliön sopeutumista mutaatioiden kautta muuttuviin ympäristötekijöihin. Miten voisimme ajan funktiona muuttuvan järjestelmän tiettyä vaihetta pitää parempana kuin toista, ympäristötekijät kun ovat laajasti vaihtuneet ajan mukana, myös siis muut kuin ravitsemus? Sopeutumisprosessimme johonkin asiaan voi olla kesken (ja varmasti onkin), tai ainakin siltä niin voisi vaikuttaa tästä ajanhetkestä arvioituna, mutta biologinen evoluutio ei merkittävästi enää vaikuta ihmiskunnan kehitykseen mm. modernin lääketieteen takia. Lähdemmekö siis masteroimaan kulttuurievoluution keinoin biologisen evoluution ohi mm. tekemällä historiaan perustuvia ravitsemussuosituksia? Uskotko, että lääketiede olisi niin vahva, että se voisi muuttaa kulttuuria? Miten evoluutio voisi millään tuottaa mitään "oikeaa" tai "väärää", kun kysymys on sopeutumisesta? Jos johonkin asiaan ei ole sopeuduttu (tai siis tietty osa väestöstä ei ole sopeutunut!) on kyseisillä yksilöillä ollut kuitenkin jotain, joka kuitenkin on puolustanut heidän lisääntymistään sopeutumattomuudesta huolimatta. Voisihan ajatella, että keliakiaan sairastuvat ovat evoluutiossa meihin gluteiinia tyytyväisinä syöviin verrattuna jäljessä. Heidänkö perusteella tulisi tehdä väestötason ravitsemussuositukset?

Minusta voimme tehdä ravitsemussuosituksia tähän aikaan ja tähän maailmaan, tämän ajan lähtökohdista (eli siitä mitä ihmiset nyt syövät, ja valita niistä parhaat vaihtoehdot). Suositusten perustelujen tulee olla mainitsemani kulttuurilliset ja terveydelliset yhdessä, ei erikseen. Terveydelliset perusteet tulee luonnollisesti olla tutkittuja."

tiistai 21. syyskuuta 2010

Uusi yritys

Minua on sosiaalisen median foorumeilla kannustettu aloittamaan uudestaan tämän blogin kirjoittaminen. Aika hankalaa se on, tajusin jossakin vaiheessa itsekriittisesti, ettei minulla itse asiassa ole paljoakaan mitään fiksua sanottavaa mistään. Lisäksi asetin itselleni tavoitteeksi olla jotenkin hauska, joka ei tehnyt tehtävästä yhtään helpompaa. Yritetään nyt kuitenkin uudestaan.

Viimeaikoina rasvakriittisyys on nostanut päätään eri tavoin mediassa. On MOT-ohjelmaa ja A-talkia, joissa puidaan sitä onko valtiovalta ja erityisesti THL kusseet suomalaisia silmään jo vuosia tekemällä aivan epäoikeita ravintosuosituksia. Erilaisia "huippulääkäreitä" on otettu kommentoimaan asiaa ja jo useampi kirurgi on Suomenniemellä osoittautunut ravitsemuksen superekspertiksi.

Itse en väitä olevani ravitsemuksen superekspertti ja metaboliasta taidot rajoittuvat siihen, mitä prekliinisessä koulutuksessa päähän taottiin. Voin kuitenkin tokaista, että eivät nämä "huippulääkäritkään" mitään ravitsemustieteilijöitä ole. Esimerkkinä mediassa nyt runsaasti näkynyt eläinrasvaista ruokaa potilailleen suositellut verisuonikirurgi tarjoaa klinikallaan otsoniterapiaa, jonka luvataan parantavan krooninen kipu. Toinen voita voimakkaasti puolustava ortopedi taas lupaa D-vitamiinin parantavan kaiken ja ehkäisevät flunssia 100%:sti, tutkimuksen otoksena oli hänen oma perheensä. Ortopedin D-vitamiinitutkimuksen voisin uskoa antavan edes jotakin trendiä, jos kyseinen mies olisi polygaaminen mormoni ja siten perhe varsin laaja. Näin ei kuitenkaan ilmeisesti ole. Nämä esimerkit olen valikoinut siten, että ne edustavat parhaiten kyseisten asiantuntijoiden osaamista kokeellisen tieteen saralla.

Toisaalta esim. A-talkissa monen pertti perusinsinöörin mukaan hätään kärsimässä olleet virallisen terveysvalistuksen edustajat ovat julkaisseet asiasta yhteensä lähemmäs 500 vertaisarvioitua artikkelia (tulos arvioitu nopealla nimihaulla PubMedissä). Tämä monen mielestä todistaa sen, että he ovat auttamatta väärässä.

Eikä tämä ilmiö rajoitu pelkästään julkkislääkäreihin. Fimnetin (Finnish Medical network, lääkäreille rajoitettu keskustelupalsta, jossa erilaiset lääketieteen huru-ukkelit keskustelevat mm. kämmentietokoneista, sanelukukkasista, hyvästä ruuasta ja myös jonkin verran lääketieteestä) voita ym. eläisrasvoja voimakkaimmin puolustavat ovat kaikki jotain muuta kuin ravitsemuksen asiantuntijoita. Yhdistävänä tekijänä on näillä näppis vaahdossa saarnaavilla ja metaboliareiteillä keskustelukumppaniaan päähän lyövillä "asiantuntijoilla" on, että he ovat itse kokeneet keskustelun kohteena olevan ruokavalion hyväksi ja siitä johtuen ovat perehtyneet itsenäisesti asiasta tehtyihin tutkimuksiin. Tällä perusteella he usein myös leimaavat muut keskusteluun osallistuvat peruslääkärit tyhmiksi, ymmärtämättömiksi tai dogmauskoviksi, koska peruslääkärit heidän mukaansa eivät ole näitä tutkimuksia lukeneet, tai ainakaan ymmärtäneet oikein.

Näyttäkää minulle muutama ravitsemustieteilijä, tai edes sisätautilääkäri, joka oman tutkimuksensa perusteella voi käsi sydämellä suositella korkearasvaista + korkea tyydyttymätön rasvahappo + korkea proteiini diettiä potilailleen myymättä samalla siinä sivussa self-help kirjaansa tai jotain luontaistuotevalmisteita tms. uskomuslääkintää. Sitten voisitte saada minutkin kuuntelemaan. Niin kauan kuin voita ja silvaaa puolustava porukka koostuu julkkislääkäreiden lisäksi porilaisesta eurolääkäristä ja muutamasta keikkälääkärifirman mannekiinista, niin minä kaivaudun syvemmälle tutkijan norsunluutorniini ja ammun kaikkia meta-analyyseillä.